Hänen Taivaallinen Korkeutensa ei ole myöhässä
Minun aikani on rajallinen. Huomaan sen merkeistä ihossa, tuntemuksina lihaksissa. Kehoni viestittää, että menen kohden jotakin, jossa keho rapisee. Kuolema ei ole normaalia, vaan kirous. Ihminen on luotu elämään ikuisesti, siksi kaikki meissä vastustaa kuolemaa.
Moni asia kuitenkin tuottaa positiivisen tuloksen kuoleman kautta: jotta vilja voisi kasvaa, täytyy siementen ensin kuolla. Äiti saattaa kehonsa kuolemalle alttiiksi synnyttäessään. Kristuksen täytyi kuolla, jotta Jumalaa vastaan tehdyt rikokset voitiin mitätöidä. Jeesus Nasaretilaisen kuoltua monet hänen seuraajistaan olivat sitä mieltä, että Jumala oli pahasti erehtynyt ja myöhässä, että kaikki oli ohi. He eivät ymmärtäneet, että kuoleman kukistaminen oli käsillä.
Elämämme pimein hetki saattaa olla aivan uudenlaisen elämän alku. Juuri sillä hetkellä, kun toivo elämäntilanteidemme tai itsemme suhteen on mennyt, Kristuksen ylösnousemusvoima on tarjolla. Tartu toivoon. Tartu käteen, joka ei syytä sinua. Nojaudu Häneen, joka antaa voiman muuttua. Antaudu Hänelle, joka antaa rauhan. Kristuksen antama rauha ei nouse rahasta, turvatusta työpaikasta tai rokotteiden vaikutuksesta, vaan Jumalan läsnäolon ja huolenpidon kokemuksesta.
Kaunista elämässä:
Lapseni. Ainokaiseni. Täyttä elämää, täynnä elämää.