HeiniRöyskö

Maanantai-ajatuksia

Rick Warren kirjoittaa kirjassaan The Purpose-Driven Life elämää hallitsevista voimista. (Luen kirjan joka vuosi useita kertoja). Kirjailija nimeää elämän liikuttajiksi mm. syyllisyyden, vihan ja kaunan, pelon, materialismin ja toisten ihmisten miellyttämisen.

Miellyttäminen ja pelko ovat vanhoja tuttavia. Varsinkin teini-iässä näillä kahdella oli paljon voimaa ja tilaa minussa. 

Joistakin peloista pääsee kohtaamalla. Työelämän peloista pääsin, kun sain kokemusta työelämästä. Epäonnistumisen pelosta olen ainakin osittain päässyt epäonnistumalla ja nousemalla uuteen yritykseen. Rumuuden pelosta olen päässyt suhteellisuuden tajulla ja meikkaustaitojen kehittyessä Variaatioiden kauneus täytyy oppia ymmärtämään. 

Hyvä käytös ja miellyttäminen eivät liity mitenkään toisiinsa. Hyvät tavat kunnioittavat toista ihmistä, mutta miellyttäminen on mielestäni yhteydessä valtaan, manipulaatioon ja alistamiseen. Miellyttämisessä on jotain vapauden vastaista. Miellyttäjä ei välttämättä halua ottaa vastuuta omista valinnoistaan, vaan sysää vastuun toiselle. Miellyttäjästä on tullut uhri. Uhri taas ei koskaan ole autonominen. Uhri elää toisten elämää eikä omaansa.

Miellyttämisen tarpeesta olen hieman ainakin päässyt ymmärtämällä oman arvoni ja luomalla rajoja. Rajat tarkoittavat sitä, että en anna kohdella itseäni miten sattuu ja uskallan seistä toisten ihmisen turhautumisen ja vihan edessä taipumatta (tätä kyllä vielä opettelen. Ehkäpä enemmän päämäärä kuin nykyinen olotila).

Kaunista elämässä:

Hanna, ystäväni, jonka kanssa kävin eilen elokuvissa (Himoshoppaajan salaiset unelmat: yleisössä taisi olla kaksi miestä, yksi ponihäntä mummeli, me ja 56 alaikäistä kaunotarta). Kiitos Hanna! Hanna on ihanan levollinen ihminen.